Piispan kilometrit
Meillä kävi vieraita Suomen Mikkelistä, itse Esipaimen piispa Voitto Huotari ja piispatar Irene Huotari. Täällä piispaa kutsutaan Isä Piispaksi ja puolisoa Äiti Piispaksi.Siis meillä kävi paremmin kuin hyvin, kun saimme arvossapidettyjä vieraita. Tarina kulkee niin, että Suomessa teologian tohtoriksi asti opiskellut Hance Mwakabana vihittiin Keskieteläisen hiippakunnan piispaksi ja tähän juhlaan kutsuttiin myös Suomen kirkon edustaja, joka oli Mikkelin hiippakunnan piispa. Hance ja Nelu Mwakabana sekä Voitto ja Irene Huotari tutustuivat toisiinsa Suomessa lähes 40 vuotta sitten, ja ystävyys on säilynyt välimatkasta huolimatta.
Piispalle tarvittiin saattaja emmekä me Antin kanssa olleet yhtään pahoillamme, kun meitä pyydettiin heidän matkaseurakseen ja autonkuljettajikseen.
Tänään 31.5.2008 tämä tehtävä loppui, kun palasimme Kidugalaan. Kilometrejä tuli mittariin kaikkiaan 2.799! Siis ei mikään lyhyt matka eikä tosiaankaan huvimatka.
Etukäteen laadittu matkasuunnitelma muuttui, sillä suunniteltu Kilimanjaro - Dodoma - Mbeya -lento peruuntui, ja niin vieraat lensivät Dar es Salaamiin ja sieltä seuraavana päivänä Itäisen rannikkohiippakunnan piispan autolla 500 km Iringaan, jossa olimme vastassa, joten piispa ja piispatar istuivat autossa itse asiassa yli 3000 km.
Puolentoista viikon aikana ehdimme käydä monessa paikassa. Iringasta ajoimme etelään noin 500 km päähän Njassajärven rannalle Matemaan, lähelle Malawin rajaa. Hance Mwakabana halusi, että piispa ja piispatar tutustuisivat hänen kotiseutuunsa, Kondeen.
Vieraamme ihmettelivät ennen Matemaa, että täällähän on vain asfalttiteitä. Ihmettely loppui Mateman kylätielle kääntyessämme. Loppumatkasta Antti löi yhtäkkiä jarrut pohjaan, sillä merkittyä siltaa ei näkynyt missään, vaan edessämme oli joen uomalta näyttävä syvä ja leveä väylä täynnä kiviä, puita ja oksia. Paikalla olleet ihmiset sitten näyttivät, miten siitä varsinaiselle tielle taas päästiin. Tulva oli vienyt mennessään betonisillan ja taloja ja ihmisiäkin oli menehtynyt. Vähää aikaisemmin olin kysellyt tekstiviestillä saksalaispapilta tien kuntoa sadekauden jälkeen. Sain vastauksen: Barabara inapitika vizuri eli vapaasti käännettynä: Tie on hyvässä kunnossa. Tie on aina silloin hyvässä kunnossa, kun siitä pääsee autolla läpi.
Jotta lukija pysyisi mukana, niin nyt tarvittaisiin oikeastaan Eteläisen Tansanian kartta. Seuraavana päivänä siirryimme kyläteitä pitkin Iteten sairaalaan. Sieltä jatkoimme Mwakalelin naistyökeskukseen ja Konden hiippakunnan hallintokeskukseen Tukuyuun, jonne saavuimme auringon laskiessa (klo 18.30). Vain kaksi kertaa tarvitsimme maastovaihdetta, joten tiet olivat hyvässä kunnossa, kuopista huolimatta.
Tukuyusta jatkoimme matkaa Mbeyan opettajaseminaarin kautta Ilembulan sairaalaan ja sieltä Eteläisen hiippakunnan keskuspaikkaan Njombeen. Vauhti oli sellainen, että joka yö vaihdettiin vuodepaikkaa.
Njombesta alkoi nousu matkan päätapahtumapaikalle Maketeen, yli 2000 metrin korkeuteen, jossa piispaksi vihkiminen tapahtui. Ensimmäiset 30 km olivat yhtä kuoppaa ja aloimme pelätä, että ennen iltaa emme 110 kilometrin matkaa taittaisi, vaikka lähdimme liikkeelle klo 7 aamulla. Onneksi sitten sekä tie että vauhti paranivat.
En nyt kerro itse piispaksi vihkimisen ja virkaan asettamisen juhlasta (enkä läheskään kaikista kohteista ja tapaamisista), mutta noin kello 9.30 alkanut juhlajumalanpalvelus ja piispaksi vihkiminen kestivät pitkälle iltapäivään. Ruokailun jälkeen, noin klo 16.30, olimme taas autossa ja aloitimme matkan kohti Kidugalaan, jonne saavuimme pimeän laskeutuessa. Yö Kidugalassa, seminaarin oppilaitten ja opettajien tapaaminen ja taas autoon ja kohti Iringaa. Paluumatka oli alkanut. Iringassa vietetyn yön ja kirkon yliopistoon tutustumisen jälkeen ajoimme Morogoron kautta Dar es Salaamiin ja sieltä vieraamme lensivät Suomeen ja uusiin tehtäviin.
Oli virkistävää ja antoisaa istua tuntikaupalla piispan ja piispattaren kanssa autossa. Siinä ehti vaihtaa monta ajatusta. Me saimme joka kohteessa kokea piispallista vieraanvaraisuutta, vaikka vieraanvaraisuus Afrikassa on ilman piispaakin aina runsasta.
Lämpimät kiitokset siunatuista 2.779 piispan kilometristä.
Marketta